azzurro, il pomeriggio è troppo azzurro.. ovvero anche: canzoni italiane all over the world.

quando durante una lezione di finlandese la professoressa propone di ascoltare delle canzoni in lingua con testo sotto mano, bene ottimo è un'idea carina e utile, poi s'accende lo stereo ed inizia "maledetta primavera", è un'emozione grandissima, poi propone di riascoltarla cantandola, e bhè, che ve lo dico a fare.

aikuinen nainen mä oon
en enää eksy maailman tuuliin
liittomme vahvistukoon
tahtoisin jatkaa
hyvin alkanutaa matkaa
kun aika vaikeudet tiellemme tuo
onnesta me teemme suojaavan muurin
voima tää rakkaus suo
onnemme kestää
minkään emme anna estää
paljosta luovun jos saan luonain pitää sun

en vapauttas tahdo riistää
tahdo en itsenäisyyttäsi kiistää
suo tarvitsen sydänystäväksi
aikuisen naisen
kaiken me jaamme
toisiamme tukekaamme
aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden

selkääni käännä mä en
onnestani taistelen enkä pelkää
toisista huolehdi en
kestämme paineet
meitä ei kaada laineet
tuulilta suojaan sinut vien
jos viedä saan

en vapauttas tahdo riistää
tahdo en itsenäisyyttäsi kiistää
sua tarvitsen sydänystäväksi
aikuisen naisen
kaiken me jaamme
toisiamme tukekaamme
aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden

sua tarvitsen sydänystäväksi
aikuisen naisen
kaiken me jaamme
toisiamme tukekaamme
aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden

anche se la traduzione non centra una mazza con il testo originale, e il titolo "aikuinen nainen" vuole dire una cosa tipo donna adulta mestruata. domani una mia compagna di corso vuole portare un disco di un non so che gruppo metal from finland (io non so perchè mi ricordo una sorta di mefist qualcosa, ma non è sicuramente così) e non nascondo di sentirmi vittima di una descriminazione musicale e non solo che mi esclude da qualsiasi conversazione tra compagni di corso. procurarsi bollettino della repubblica tolkeniana.

e se io portassi i Paavoharju?